Mikä tekee musiikista mielenkiintoista?
Musiikista puhuessa on helppo ajautua keskusteluun sen hyvyydestä. Minua ei kuitenkaan yleensä kiinnosta puhua hyvästä musiikista, vaan mielenkiintoisesta musiikista. Hyvyys on suhteellinen käsite, joka perustuu kulttuuriin, mieltymyksiin, kokemuksiin ja sosiaaliseen kontekstiin. Kiinnostavuuden elementtejä voi sen sijaan eristää ja tarkastella hiukan objektiivisemmin.
Vaikka musiikki on universaali ilmiö, ei ole olemassa yhtä kappaletta, joka olisi kaikkien mielestä kiinnostava. Kuitenkin se, miksi jokin musiikki puhuttelee meitä, on pohdinnan arvoinen kysymys.
Musiikin muutos ja kehitys
Musiikillinen ymmärrys ja tyyli ovat kehittyneet valtavasti vuosisatojen aikana. Kansanmusiikin, keskiajan sakraalimusiikin, wieniläisklassismin, romantiikan, swingin, rock and rollin ja pop-musiikin kehitys ovat esimerkkejä siitä, kuinka musiikki muuttuu aikakauden mukana.
Musiikin käyttötarkoitukset ja merkitykset ovat jalostuneet ajan myötä. Beatles on erinomainen esimerkki musiikillisesta ilmiöstä, joka aikanaan mullisti musiikkimaailman, mutta heidän kappaleensa kuulostaa tämän päivän kuulijalle suhteellisen perinteiseltä pop-musiikilta. Aikansa kontekstissa he olivat kuitenkin radikaaleja uudistajia.
Musiikin kulutustavat muuttuvat
Tämän päivän musiikinkuuntelutottumukset eroavat menneistä vuosikymmenistä. Moni viettää musiikin parissa ajallisesti vähemmän keskittynyttä aikaa, mikä on johtanut siihen, että musiikkiin pyritään pakkaamaan enemmän kiinnostavia elementtejä lyhyempään aikaan. Toiset kokevat tämän ikävänä, mutta minä näen ilmiössä myös positiivisia puolia – joskus musiikillisen viestin tiivistäminen terävöittää musiikillista sanomaa.
Mitkä elementit tekevät musiikista mielenkiintoista?
Musiikin kiinnostavuuden voi jakaa viiteen kategoriaan:
Rytmi: Onko kappaleessa uudenlainen biitti? Onko jokin vanha rytmi tuotu uuteen kontekstiin? Onko tahtilaji epätyypillinen kontekstiin nähden?
Melodia: Onko melodia dissonoiva vai konsonoiva? Miten se asettuu harmoniseen kontekstiin? Onko melodia persoonallinen ja erottuva?
Harmonia: Onko kappaleessa poikkeuksellisia sointukulkuja? Palataanko yksinkertaiseen harmoniaan yllättävällä tavalla? Joskus harmonian puuttuminen voi myös luoda jännitettä.
Tuotanto: Miksaustekniikat, esimerkiksi tilan tuntu, säröisyys, intensiivisyys ja lukuisat muut tuotannolliset ratkaisut vaikuttavat kokemukseen kuulijana.
Historiallinen ulottuvuus: Viittaako kappale historiaan tai kulttuuriseen ilmiöön? Esimerkkejä tästä ovat Scorpionsin "Wind Of Change" Berliinin muurin kaatumisen aikana ja CCR:n "Fortunate Son" Vietnamin sodan protesteista puhuessa. Ei sovi myöskään unohtaa meemiarvon saavuttanutta melodiapätää, “The Lickiä”, joka oikealla tavalla käytettynä voi osoittaa hyvää huumorintajua musiikintekijältä.
Kannattaa kuitekin pitää mielessä, että mielenkiintoinen musiikki ei välttämättä ole hyvää, eikä hyvä musiikki aina ole erityisen mielenkiintoista.
Mikä sitten ei ole mielenkiintoista musiikkia?
Musiikki, joka ei tuo kuulijalle millään tasolla uutta kokemusta, ei yleensä ole erityisen kiinnostava. Jos kappale on puhdas imitaatio ilman uutta näkökulmaa, sen on vaikea herättää ajatuksia tai inspiroida. Liiallinen toisteisuus, liian tutut kaavat sävellyksessä ja liian tutut ja turvalliset tuotannolliset ratkaisut eivät herätä kiinnostusta – ellei sitä sitten tehdä ironisesti.
Coverbändit ja sovitustyö
Coverbändit eivät ole automaattisesti epämielenkiintoisia. Jos sovitus tuo uutta kulmaa kappaleeseen, se voi olla jopa kiinnostavampi kuin alkuperäinen. Mutta jos kappale tehdään tismalleen samalla tavalla, mutta esimerkiksi soitannollinen puoli jättää toivomisen varaa, se ei tuo kuulijalle mitään uutta.
Esimerkkejä mielenkiintoisesta musiikista
Viime aikoina kuulemistani mielenkiintoisista kappaleista haluan nostaa esiin:
Knower - "Do Hot Girls Like Chords"
Igorrr - "Musette Maximum"
Brecker Brothers - "On the Backside"
Stephan Moccio - "Fracture"
Rebekka Holi - "Ulla"
Mikä tekee musiikista mielenkiintoista sinulle? Mikä on viimeisin kappale, joka on herättänyt uteliaisuutesi?
Petri Kivimäki on äänialan asiantuntija ja musiikkipedagogi (TAMK), jolla on vuosien kokemus live-äänentoistosta ja tapahtumatekniikasta. Hän suunnittelee ja toteuttaa laadukkaita ääniratkaisuja erilaisiin tilaisuuksiin ja tuotantoihin.