Mitä pitäisi tietää miksereistä?
Äänimiksereiden maailma on laaja – tällä hetkellä erään saksalaisen musiikkiverkkokaupan valikoimasta löytyy 488 erilaista mikseriä, joiden hinnat alkavat 21 eurosta ja ulottuvat 34 090 euroon saakka. Välimaastoon mahtuu ominaisuuksiltaan hyvinkin sekalainen sakki vimpstaakeja, joilla saadaan aikaiseksi paljon keikoilla, treenikämpällä ja kotona. Tässä tekstissä käyn läpi, mikä mikseri on, miten sitä käytetään, mitä mikserissä olisi hyvä olla, ja mitä kannattaa ottaa huomioon mikseriä hankkiessa.
Mikä mikseri on?
Äänimikseri on laite, jolla vahvistetaan ja ohjataan halutulla tavalla ääntä äänilähteestä kaiuttimelle. Mikseri koostuu yhdestä, muutamista tai kymmenistä mikserikanavista, jossa yksi kanava vastaa yleensä yhtä äänilähdettä/mikrofonia. Mikseriin voidaan kytkeä johdolla esimerkiksi mikrofoneja, kosketinsoittimia, syntetisaattoreita tai muita ääntä tuottavia laitteita. Mikseri käsittelee kolmea eri “äänitason” signaalia:
Instrumenttitasoinen
Mikrofonitasoinen
Linjatasoinen
Yleensä mikserin avulla halutaan vahvistaa instrumentti- ja mikrofonitasoiset signaalit linjatasoisiksi signaaleiksi, jotka voidaan lähettää eteenpäin kaiuttimiin. Kaiuttimiin voidaan myös lähettää näitä heikompia signaaleja, mutta silloin kaiuttimista ei saa kaikkea irti. Mikserikanavassa on yleensä myös +48V -nappi (phantom), jonka avulla saadaan lisävirtaa kondensaattorimikrofonien käyttöä varten. Tätä phantom-virtaa ei kuitenkaan ole tarkoitettu dynaamisille mikrofoneille tai nauhamikrofoneille, ja voi pahimmassa tapauksessa vaurioittaa niitä.
Miten mikseri muuttaa nämä heikommat signaalit linjatason signaaleiksi? Mikserin yhdessä kanavassa on yleensä etuvahvistin, joka on suunniteltu joko mikrofonia tai instrumenttia silmällä pitäen. Koska mikkejä ja ääntä tuottavia laitteita löytyy tosi moneen lähtöön, etuvahvistimen tehtävänä on vahvistaa haluttua signaalia sopivalla tavalla. Mikseristä löytyy yleensä säädettävä namiska (Gain), mikä säätää etuvahvistuksen määrää kanavassa. Gainin säätäminen on taitolaji – analogisissa miksereissä tähdätään arvoon 0 dB, kun taas digimiksereissä äänihuippujen on hyvä pysytellä -18 ja -12 dB:n välillä. Kun analogisissa miksereissä ylitetään arvo 0 dB, kanavaan saattaa tulla joskus haluttuakin säröä, mutta kun digitaalisissa miksereissä ylitetään 0 dB, särö on varsin rujoa ja useimmiten ei-toivottua.
Keskiluokan ja high-end -miksereistä löytyy yleensä varsin selkeät mittarit, mistä pääsee katsomaan kanavakohtaisesti etuvahvistustasoa, mutta budjettiluokan miksereistä löytyy yleensä vain säröstä ilmoittava merkkivalo (Peak), jos sitäkään, mikä tekee säätämisestä hieman haastavampaa. Etuvahvistustaso voi myös vaihdella eri puhujien/soittajien mukaan, vaikka mikrofonityyppi pysyisi samana – tärkeintä on tarkkailla tietyn laulajan tai soittajan äänihuippuja. Siksi pyydänkin yleensä bändejä soittamaan soundcheckissä settinsä äänekkäimpiä tai energisimpiä biisejä.
Ekvalisaattori (EQ) on toinen tärkeä ominaisuus, joka olisi hyvä löytyä mikserin kanavasta. Ekvalisaattorista on erityisen paljon iloa, jos mikseriä käytetään enimmäkseen mikrofonien kanssa. Vaikka erityisesti korkeamman hintaluokan mikrofonit saattavat kuulostaa hyvältä ilman säätöjä, ääniolosuhteet voivat vaihdella. Siksi puhujat, laulajat tai soittajat voivat hyötyä siitä, että vahvistettua signaalia voidaan muokata.
Kaikista halvimmista miksereistä saattaa puuttua EQ, kun taas edullisemman hintaluokan miksereistä löytyy jonkinlainen versio graafisesta ekvalisaattorista. Graafinen ekvalisaattori on paljon parempi kuin ei ekvalisaattoria ollenkaan, mutta tätäkin parempi työkalu on parametrinen ekvalisaattori. Selitän graafisen ja parametrisen EQ:n eron vertauskuvan avulla.
Kuvittele paahteinen puistoalue kesällä. Nurmikko kuivuu, ellei sitä kastella – mutta vettä ei haluta tuhlata. Graafinen ekvalisaattori on kuin kolme tai neljä kiinteää sprinkleriä, jotka kattavat ison osan puistosta. Voit säätää, kuinka paljon vettä niistä tulee, mutta et voi muuttaa niiden suuntaa tai aluetta. Saat puiston suurin piirtein kasteltua, mutta työn jälki ei ole kovin tarkkaa.
Parametrinen EQ taas on kuin neljä täysin säädettävää sprinkleriä. Voit kääntää niitä tarkasti, säätää suihkun leveyttä ja voimakkuutta – ja kohdistaa kastelun juuri niille alueille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Näin vettä käytetään tehokkaammin ja nurmikko näyttää kauttaaltaan hyvinvoivalta. Lopputulos on sekä tarkempi että tasapainoisempi.
Mikserikanavasta voi löytyä myös muita nappeja tai säätimiä, jotka yleensä liittyvät mikserikanavan reitittämiseen esim. monitorikaiuttimeen tai kaikulaitteeseen (aux, efx, pre/post), mutta pitääkseni tekstin kohtuullisen mittaisena, kirjoittelen näistä toisessa postauksessa.
Lopuksi mikserikanavan alaosasta löytyy yleensä äänenvoimakkuussäädin/volume ja vähänkin kalliimista mikrofoneista löytyy myös mute-nappi mykistämistä varten. Kun mikserikanava on säädetty valmiiksi, kanavan volumesäädin määrittää sen, kuinka paljon kanavan äänenvoimakkuudesta lähetetään mikserin master-kanaviin ja sitä kautta kaiuttimiin. Lähtökohtaisesti pitäisin master-kanavien säätimet nollassa desibelissä, eli kohdassa, jossa mikseri ei vahvista eikä vaimenna signaalia. Jos kanavien äänenvoimakkuussäätö on “liian herkkä”, eli pienellä lisäyksellä äänenvoimakkuus nousee suhteettoman paljon, laskisin master-tasoa hieman.
Olen nyt kuvaillut sitä, mitä toivoisin löytyvän mikserin mikserikanavasta. Näitä mikserikanavia kannattaa olla mikseristä lähtökohtaisesti hieman enemmän kuin mitä ajattelet tarvitsevasi juuri nyt, jolloin mikseri ei mene vaihtoon heti kättelyssä, jos tarpeet muuttuvat.
Digitaalinen vai analoginen mikseri?
Aiemmin yleinen konsensus on ollut, että analoginen mikseri on helpompi käyttää kuin digimikseri. Itse olen eri mieltä – vuonna 2025 digimiksereiden hinta suhteessa on laskenut, mutta myös käyttöliittymät ovat kehittyneet paljon. Jos sinulla on vahva ajatus siitä, että sinun pitää voida nähdä kaikki koko ajan, analoginen mikseri on edelleen sinun valintasi, mutta digimikseri voi auttaa sinua keskittymään olennaiseen, kun ihan kaikki ominaisuudet eivät ole näkyvillä kaiken aikaa.
Pienissä järjestelmissä analoginen mikseri on edelleen hyvinkin relevantti, mutta analogisia miksauspöytiä löytyy jopa 24-kanavaisina, ellei suurempinakin. Jossain vaiheessa analogisen miksauspöydän fyysinen koko voi muodostaa hankaluuksia roudattavuuden suhteen, mutta tiedän edelleen monia miksaajia, jotka tykkäävät miksata analogivempeleillä – ja kyllähän näilläkin miksatut keikat kuulostavat hyviltä!
Digimiksereiden keskeiset hyödyt ovat muokattavuus, tallennusmahdollisuudet ja yleensä myös roudausystävällisyys. Käyttöjärjestelmät ovat tätänykyään sen verran hyviä, että aloittelijakin pääsee nopeasti kärryille siitä, miten asioita saadaan tehtyä. Presetit ovat myös käteviä – jos sinulla on neljä samankaltaista mikrofonia ja laulajaa, säädä yksi mikrofoni kohdilleen ja kopioi säädöt kolmeen muuhun kanavaan. Toisaalta jos miksaat samaa bändiä monissa paikoissa, tallenna bändin ekan keikan säädöt, avaa tämä tallennettu tiedosto eri keikkapaikassa ja tee pieniä hienosäätöjä, niin soundcheck helpottuu huomattavasti. Vaikka perinteisempi digimikseri onkin aika iso laitos, ns. tablettimikserit ovat erittäin roudaajaystävällisiä ratkaisuja. Kun käyttöliittymä onkin verkkosivu tai sovellus jota ohjataan käyttäjän tabletilla, mikseristä voidaan karsia lähes kaikki fyysiset napit ja säätimet, jolloin jäljelle jää pelkät liitännät. Pienillä verkkoratkaisuilla tablettimikserin langattomasta verkosta saadaan merkittävästi toimintavarmempi.
Mitä kannattaa huomioida mikseriä hankkiessa?
Kun olet hankkimassa käyttöösi sopivaa mikseriä, varmista, että siitä löytyy riittävästi kanavia, haluamasi säädöt ja että sen käyttöliittymä on sinun mielestäsi hyvä. Jos roudaat mikseriä paljon, kiinnitä myös huomiota mikserin painoon ja pohdi kuljetuslaatikon hankkimista sille. Mieti myös, olisiko digitaalisesta mikseristä hyötyä käytössäsi ja pitäisikö siinä olla kaikuja tai muita efektejä? Joistakin miksereistä löytyy myös tallennusominaisuuksia, jossain tapauksissa jopa moniraitatallennus, mistä voi olla paljon iloa esimerkiksi treeniksellä ja keikalla.
Hyvä mikseri tekee tehtävänsä huomaamattomasti – se saa kaiken kuulostamaan paremmalta ilman, että kiinnität siihen liikaa huomiota. Valitse laite, jossa on riittävästi kanavia, tarvittavat säädöt ja käyttöliittymä, joka tuntuu omalta. Kun mikseri istuu käteen ja palvelee tarpeitasi, voit keskittyä siihen olennaiseen: hyvään soundiin.
Petri Kivimäki on äänialan asiantuntija ja musiikkipedagogi (TAMK), jolla on vuosien kokemus live-äänentoistosta ja tapahtumatekniikasta. Hän suunnittelee ja toteuttaa laadukkaita ääniratkaisuja erilaisiin tilaisuuksiin ja tuotantoihin.