Näin ärsytät ääniteknikkoa – 10 varmaa keinoa
Ääniteknikon työ voi olla vaativaa, mutta normaaleissa olosuhteissa se ei ole rakettitiedettä. Jos valmistelut on tehty huolella, kalusto pelittää, pystytysaikaa on riittävästi, tapahtumasta ja esiintyjistä on saatu tarvittavat ennakkotiedot ja yhteistyö toimii, on lopulta melko vähän asioita, jotka voisivat pilata keikan tai tapahtuman täysin.
Mahdotonta se ei tietenkään ole, jos oikein yrittää.
Tämä teksti perustuu yli kymmenen vuoden ja yli 300 keikan aikana tehtyihin havaintoihin. Haluan kuitenkin korostaa jo tässä vaiheessa, että oikeasti kamalia tilanteita tulee vastaan hyvin harvoin. Osa seuraavista esimerkeistä on myös tarkoituksella paisuteltu – sekä viihdearvon vuoksi että siksi, että pointti tulisi esitettyä mahdollisimman selkeästi.
Muusikot ja muut esiintyjät ovat pääsääntöisesti fiksua porukkaa, ja heidän tarpeensa ja toiveensa ovat yleensä linjassa hyvien käytäntöjen kanssa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vuosien varrelta olisi tarttunut mukaan muutamia erinomaisia vinkkejä siihen, kuinka ääniteknikon työpäivästä voi halutessaan tehdä huomattavasti… mielenkiintoisemman.
1. Toimita vanhentunut rider, jätä se kokonaan lähettämättä tai katoa maan päältä ennen tapahtumaa
Yksi hyvä keino saada ääniteknikko hermostumaan on olla vaikeasti tavoitettavissa ennen tapahtumaa ja jättää toimittamatta tekninen rider tai muita olennaisia tietoja esityksestä tai tapahtumasta. Riderit toimivat lähtökohtaisesti tapahtuman teknisen suunnittelun pohjana, ja ne kertovat minulle ainakin siitä, kuinka hyvin omat äänitekniikkakamani riittävät, tarvitseeko laitteistoa vuokrata vai pystytäänkö tekemään jotain suoraviivaistuksia menettämättä tärkeitä yksityiskohtia.
Rider on myös hyvä jättää päivittämättä tai koostaa mahdolliset muutokset erilliseen sähköpostiin, jotta ääniteknikon on tarkasteltava kahta dokumenttia samanaikaisesti saadakseen koostettua oikeat tiedot kolmanteen dokumenttiin.
2. Kerro teknisistä yllätyksistä vasta paikan päällä
Jos ajantasainen rider kuitenkin toimitetaan, voi artisti improvisoida siihen merkittäviä muutoksia ennen keikkapaikalle saapumista. Mukaan voi ilmestyä esimerkiksi yllätysjousiyhtye, kiippareiden kanavatarve voi kasvaa kahdesta kahdeksaan tai paikalle voidaan vaikkapa hankkia 70-henkinen kuoro FOH-kaiuttimien eteen.
Myös IEM-järjestelmän tarve kannattaa ottaa esille vasta soundcheckin jälkeen. Näin ääniteknikko saa mahdollisuuden pohtia jo rakennetun monitoroinnin kokonaan uudelleen samalla, kun tapahtuman alku lähestyy mukavaa vauhtia.
3. Saavu silloin, kun soundcheckin pitäisi alkaa
Jos saapuu sovitusti, silloinhan ei voi valittaa? Noh, riippuu hiukan siitä, mitä sovitulla ajalla tarkoitetaan. Jos ääniteknikko on pyytänyt soundcheckin alkavan klo 15:30, on myöhäistä ilmestyä keikkapaikan parkkipaikalle klo 15:30. Pahimmillaan tämä tarkoittaa ison yhtyeen kohdalla sitä, että soundcheckin ensiäänet otetaan vasta klo 16:30.
Varsinkin useamman yhtyeen tai esiintyjän produktiossa on tärkeää erotella toisistaan load-in- ja soundcheck-ajat. Jos lavalle pitää kantaa rummut, vahvistimet, soittimet ja muu kalusto, kasata ne, vetää tarvittavat kaapelit ja mikittää koko komeus, tähän kaikkeen on syytä varata aikaa ennen soundcheckin ilmoitettua alkamisajankohtaa.
Tässä kohtaa vastuuta on toki myös ääniteknikolla tai muulla tuotannosta vastaavalla. Valveutunut tekniikan edustaja ilmoittaa erikseen, milloin esiintyjien ja kaluston pitää olla paikalla ja milloin varsinaisen soundcheckin on tarkoitus alkaa. Jos aikataulussa lukee vain epämääräisesti ”bändi klo 15:30”, saa mahdollisesta tunnin viivästyksestä syyttää ainakin osittain myös itseään.
4. Soita soundcheckissä aivan eri tavalla kuin keikalla
Soundcheck on loistava tilaisuus yhtyeelle saada sekä soundit että monitorointiolosuhteet kohdilleen. Joillekin se on samalla keikkaa edeltävä treeni. Tämä ei ole välttämättä kamala asia, mutta jos soundcheckissä veivataan koko ajan setin hiljaisinta biisiä, miksaaja asettaa kyllä gainit sen mukaisesti. Keikalla setin äänekkäimmän kappaleen alkaessa saattavat yllättyä niin yleisö, bändi kuin miksaajakin. Soundcheckissä kannattaakin antaa miksaajalle ainakin jonkinlainen käsitys siitä, kuinka kovaa keikalla on tarkoitus oikeasti soittaa.
Toinen toistuva teema ovat kitara- ja bassovahvistimien volumet. Soundcheck tarjoaa kielisoittajille erinomaisen mahdollisuuden säätää itselleen sopiva vahvistustaso, ja tähän optimoidaan niin gainit kuin monitorointikin. Siinä vaiheessa, kun vahvistinta aletaan veivata keikalla kovemmalle, siitä kärsivät helposti kaikki. Kun lavavolume muuttuu, muuttuvat myös monitorointiolosuhteet: yhtäkkiä muiden monitorit eivät enää riitäkään, niitä pyydetään laittamaan kovemmalle, kiertoherkkyys kasvaa ja pian ihmetellään, mitä oikein tapahtui.
Jos siis haluat pitää ääniteknikon virkeänä, soita soundcheck maltillisesti ja jätä todellinen esiintymisvoimakkuus yllätykseksi ensimmäiseen kappaleeseen.
5. Laula kaukana mikistä – mielellään PA-kaiuttimen edessä
Mikrofonin etäisyydellä äänilähteestä on yllättävän suuri vaikutus siihen, kuinka paljon esimerkiksi laulua voidaan vahvistaa. Jos laulaja vetää soundcheckin mikrofoni lähes huulissa kiinni mutta siirtyy keikalla laulamaan parinkymmenen sentin päästä, mikrofoniin päätyvän laulun määrä putoaa huomattavasti. Miksaaja voi toki kompensoida tätä nostamalla laulua, mutta samalla vahvistuvat kaikki muutkin mikrofoniin päätyvät äänet ja kiertovara pienenee. Jos haluat testata ääniteknikon valppautta, kannattaa siis säästää mikin todellinen etäisyys suusta yllätykseksi keikalle.
Ideaalitilanteessa laulaja ei koskaan harhaudu yleisökaiuttimien etupuolelle, vaan pysyy nätisti omalla paikallaan, ja ainoa merkittävä kiertoherkkyyteen vaikuttava kaiutin on laulajan oma monitori. Joskus keikka vie kuitenkin mennessään ja laulaja päätyy yleisön puolelle. Tällöin kannattaa asemoida itsensä vielä siten, että laulumikrofonin herkkä puoli osoittaa kohti PA-kaiutinta. Näin mikrofonille annetaan paras mahdollinen tilaisuus kuulla itsensä kaiuttimesta ja saada aikaiseksi komea ujellus.
Aina olosuhteet eivät kuitenkaan yksinkertaisesti anna myöten. Jos salin kiinteä äänentoisto on lavan etureunan takana ja kuoro haluaa esimerkiksi hyödyntää etureunan portaikkoa, kuoron mikittäminen ja vahvistaminen talon kaiuttimien kautta on varma resepti joko laimeaan keikkakokemukseen tai infernaaliseen kiertoon. Paras ratkaisu olisi tällöin siirtää kuoroa taaksepäin tai vaihtoehtoisesti tuoda kaiutinjärjestelmä kuoron etupuolelle.
6. Muuta kaikki soundcheckin jälkeen
Jos haluaa elää reunalla, kannattaa tehdä setuppiin muutoksia kautta linjan soundcheckin jälkeen. Eihän mikkien siirtely niin kamalaa ole… kunnes huomataan, että rummut alkavat kuulostaa olennaisesti erilaisilta, kitarasta puuttuu lämpö ja toinen taustalaulumikki on kadonnut tyystin.
Samaan syssyyn kannattaa myös lisätä kitaravahvistimen volaa, ruuvailla kiipparin master volumea ja hyödyntää pedaalista presettiä, jota ei testattu soundcheckin aikana. Silloin päästään oikeasti testaamaan miksaajan ammattitaitoa!
7. Kun teknikko pyytää yhtä instrumenttia, kaikki soittavat
Miksaaja on monella tapaa kuin tekoäly. Kun sille runttaa kaiken kerralla, kyllä se jotain saa aikaiseksi.
Niin, onhan ongelmanratkaisukyvyn harjoittaminenkin eräänlaista miksaamista – valitettavasti usein melko epätarkkaa sellaista. Miksaaja pyytää soittimia yleensä yksittäin juuri siksi, että saadaan laitettua esivahvistus oikealle tasolle, tunnistettua mahdolliset ongelmataajuudet, ekvalisoitua soundia, asetettua gate ja mahdollisesti kompressoituakin hieman.
Kun jokainen kanava saadaan käytyä erikseen läpi, bändin kokonaissoinnin lähtökohdat ovat yleensä huomattavasti paremmat kuin silloin, jos kaikki soittavat alusta lähtien yhtä aikaa.
8. Pyydä monitoriin ”vähän kaikkea”
On totta, että monitori on olemassa muusikkoa varten. Siinä missä grillin lihiksessä kaikki mausteet saattavat aamuyön tunteina kuulostaa hyvältä, monitorista ei kuitenkaan ole iloa, jos siinä on vähän kaikkea.
Miksaajalta saa ja kannattaakin pyytää asioita, joita haluaa kuulla paremmin, mutta lavaoloissa kannattaa mieluummin pyytää vain sitä, mitä oikeasti tarvitsee. Kaikki ylimääräinen lisää kiertoherkkyyttä ja lavameteliä, joka puolestaan vaikuttaa soundiin myös yleisön puolella. Joskus paras keino lisätä laulua onkin laskea hieman muiden soittimien tasoa monitorissa tai muotoilla laulun soundia hieman läpileikkaavammaksi.
Jos tarkoituksena on kuitenkin pitää miksaaja kiireisenä, kannattaa pyytää kaikkea vähän lisää. Näin päästään muutaman kierroksen jälkeen tilanteeseen, jossa kaikki on kovemmalla mutta kukaan ei kuule yhtään paremmin.
9. Älä kerro soundcheckissä, jos jokin on pielessä
Modernit muusikot ovat usein tosi kohteliaita, joskus jopa epäilyttävän kohteliaita. Siinä missä se voi olla fiksua ilmapiirin kannalta, siitä ei kannata pitää kiinni loputtomasti. Jos sinulla on soundcheckissä ongelma, älä oleta, että se katoaa olemalla erittäin kiva miksaajalle, vaan kissa kannattaa nostaa pöydälle ajoissa, mieluiten jo soundcheckin aikana. Miksaaja arvostaa selkeää palautetta – jos kukaan ei sano mitään, miksaaja olettaa kaiken olevan kunnossa.
Jos kohteliaisuus kuitenkin vie voiton käytännöllisyydestä, jälkiviisastelu keikan jälkeen on pakollinen juttu. Miksaaja on kuitenkin jonkinlainen meedio, joten keikan jälkeinen voivottelu saa hänet kyllä tajuamaan, mikä häneltä meni vinoon. Parhaassa tapauksessa seuraavaksi käydään läpi kokonainen luettelo asioista, jotka miksaaja olisi pystynyt korjaamaan 20 sekunnissa, jos niistä olisi kerrottu kolme tuntia aikaisemmin.
10. Hoida purku ääniteknikon puolesta
Ääniteknikko on yleensä ekana paikalla ja lähtee viimeisenä kotia tai varastoa kohti. Onhan se mahtavaa tarjota apua tyypille, joka on saattanut mahdollistaa bändille tai yleisölle vuoden upeimpia hetkiä. Siinä missä avun tarjoaminen on oikeasti kiva ajatus, hyvä tarkoitus saattaa joskus jopa lisätä työmäärää.
Purkaminen on varsinaisen pakkaamisen lisäksi eräänlaista inventointia: tavarat päätyvät oikeisiin paikkoihin ja samalla tulee tarkistettua, että kaikki mikrofonit, DI-boksit, adapterit ja muut pikkukamat ovat edelleen tallessa. Myös kaapelit on yleensä tarkoitus kerätä tavalla, jolla ne ovat seuraavalla keikalla edelleen käyttökelpoisia eivätkä muistuta merimiessolmua.
Kysy siis ääniteknikolta, mitä voit tehdä. Yleensä jotain tehtävää löytyy viimeistään silloin, kun kamoja roudataan autolle, mutta liian omatoimisesti ei kannata lähteä ”helpottamaan” teknikon työtä.
Näin teet ääniteknikon elämästä helpompaa
Kaikesta edellä mainitusta huolimatta ääniteknikon kanssa toimiminen on lopulta melko helppoa. Toimita tarvittavat tiedot ajoissa, saavu paikalle sovitun aikataulun mukaisesti, tee soundcheck mahdollisimman samalla tavalla kuin aiot esiintyä ja kerro rohkeasti, jos jokin ei tunnu tai kuulosta hyvältä.
Ääniteknikko ja esiintyjä eivät ole keikalla vastapuolia. Molemmilla on lopulta täsmälleen sama tavoite: saada esitys kuulostamaan mahdollisimman hyvältä ja tarjota yleisölle onnistunut kokemus. Useimmiten siihen päästään varsin helposti, kun tekniikka, esiintyjät ja tapahtuman järjestäjät tietävät, mitä ollaan tekemässä – ja mielellään myös kertovat sen toisilleen.
Jos taas kaikki yllä oleva kuulostaa turhan helpolta, voit aina tilata paikalle yllätyskuoron.
Jos tarvitset keikallesi tai tapahtumaasi ääniteknikkoa, joka on nähnyt yhtä ja toista ja kestää ainakin kohtuullisen määrän yllä mainituista synneistä, tutustu äänentoistopalveluihini.