Kuinka paljon äänentoistoa tapahtuma oikeasti tarvitsee?
Moni tapahtumanjärjestäjä pohtii jossain vaiheessa yhtä kysymystä: kuinka paljon äänentoistoa oikeastaan tarvitaan tapahtumaani?
Usein huomio kiinnittyy ensimmäisenä esiintyjien toiveisiin tai yksittäisiin laitteisiin: riittääkö yksi kaiutin, tarvitaanko subwoofereita tai pitäisikö paikalle hankkia ääniteknikko? Nämä toki antavat suuntaviivat tapahtuman tarpeille, mutta tärkeintä on näiden muodostama kokonaisuus. Sopiva äänentoisto riippuu esimerkiksi yleisömäärästä, tapahtuman sisällöstä, esiintyjien tarpeista, tilasta ja siitä, kuinka tasaisesti äänen halutaan kuuluvan koko yleisölle.
Tässä artikkelissa käydään läpi yleisimmät tekijät, jotka vaikuttavat tapahtuman äänentoiston mitoitukseen.
Kuinka monta osallistujaa tapahtumaan tulee?
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä tapahtumaäänentoistossa on se, että tarvittavan kaluston määrä määräytyy suoraan osallistujamäärän perusteella. Todellisuudessa sata ihmistä voi olla hyvin pieni tai hyvin suuri tapahtuma riippuen siitä, miten ihmiset sijoittuvat alueelle ja millainen tapahtuman luonne on.
Kuvitellaan kaksi tapahtumaa. Ensimmäisessä sata ihmistä istuu tiiviisti juhlasalissa kuuntelemassa puhetta. Yleensä tällaisissa suhteellisen pienikin kaiutinjärjestelmä kattaa yleisön mukavasti ilman, että niitä tarvitsee puskea äärirajoille. Toisessa sata ihmistä on levittäytynyt kymmenien metrien alueelle kuuntelemaan kesätapahtumassa esiintyvää rockbändiä. Tässä yleisökaiuttimilta vaaditaan merkittävästi suurempaa äänenpainetta – todennäköisesti kokoäänikaiuttimet vaativat tuekseen kahdet tai jopa useammat subwooferit. Vaikka osallistujamäärä on sama, äänentoiston tarve on täysin erilainen.
Äänentoiston näkökulmasta tärkeämpää kuin ihmisten määrä on usein se, kuinka laajalle alueelle äänen pitää kuulua ja kuinka voimakkaasti ja tasaisesti sen toivotaan kuuluvan.
Miten sisätila ja ulkotapahtuma vaikuttavat äänentoistoon?
Tilalla on valtava merkitys äänentoiston kannalta – sama kaiutinsetti joka riitti kevyesti sisätiloissa tietylle yleisömäärälle saattaa jättää yleisön kylmäksi ulkotiloissa.
Tavallinen tallaaja saattaa ajatella, että ulkona äänen pitäisi kuulua paremmin, koska ympärillä on enemmän tilaa eikä ääni pääse kaikumaan. Todellisuudessa juuri tämä tekee ulkotapahtumista usein vaativampia.
Sisätiloissa seinät, katto ja lattia heijastavat ääntä. Joskus heijastuksia on jopa liikaa, mutta niistä on myös hyötyä: ääni kantautuu tilassa osittain niiden avulla. Siksi esimerkiksi sadan hengen puhetilaisuus voi onnistua yllättävän pienelläkin kalustolla.
Ulkotapahtumassa tällaisia heijastuksia ei juuri ole. Käytännössä kaikki yleisölle kuuluva ääni täytyy tuottaa kaiuttimien avulla. Jos tapahtuma-alue on suuri tai yleisö on kauempana esiintyjistä, tarvitaan enemmän kaiutinkapasiteettia kuin vastaavassa sisätapahtumassa.
Lisäksi ulkona tulee vastaan tekijöitä, joita sisätiloissa ei juuri tarvitse miettiä. Tuuli voi vaikuttaa siihen, miten ääni kantautuu yleisölle, ja ympäristön taustamelu saattaa olla huomattavasti suurempaa kuin suljetussa tilassa. Myös sää vaikuttaa käytännön toteutukseen: äänentoistolaitteet eivät yleensä pidä sateesta sen enempää kuin esiintyjätkään, joten joko kaiuttimet on sijoitettava katoksen alle tai ne pitää pyrkiä muulla tavalla suojaamaan sään vaikutuksilta.
Onko kyse puheesta vai musiikista?
Puhe ja musiikki vaativat äänentoistolta ja laitteistolta erilaisia asioita. Jos puhetta vertaisi valokuvaan, tärkeintä olisi puheen selkeys. Jokaisen sanan pitäisi erottua selkeästi myös tilan takaosassa, ja samaan aikaan salin etuosassa äänenvoimakkuus ei saisi olla epämiellyttävän kova.
Musiikissa pelkkä selkeys ei riitä. Musiikissa myös dynamiikalla, matalilla taajuuksilla ja äänen fyysisellä vaikutuksella on tärkeät roolit. Siksi sama kaiutin, joka toimii erinomaisesti puhetilaisuudessa, voi tuntua musiikkikäytössä riittämättömältä.
Milloin yksi kaiutin riittää?
Joskus yksikin kaiutin riittää. Jos kyseessä on esimerkiksi pieni puhetilaisuus, muutaman kymmenen hengen juhla tai taustamusiikin toistaminen rajatulle alueelle, yksinkertainen yhden kaiuttimen ratkaisu voi toimia erinomaisesti.
Mahdolliset ongelmat syntyvät yleensä silloin, kun yhdeltä kaiuttimelta vaaditaan enemmän kuin mihin se pystyy. Äänen pitäisi kuulua yhtä aikaa kauas, tasaisesti ja vielä riittävän kovaa. Jossain vaiheessa fysiikan lait tulevat vastaan.
Milloin tarvitaan subwoofereita?
Moni ajattelee, että subwoofer on tarkoitettu pelkästään jumputtavan basson ystäville. Todellisuudessa subwoofer on vähän kuin peräkärry henkilöautossa. Ilman sitäkin pääsee perille, mutta jos mukana on paljon kuormaa, elämä muuttuu hankalammaksi.
Kun kaikkein matalimmat taajuudet siirretään subwooferin hoidettavaksi, pääkaiuttimille jää enemmän kapasiteettia muun äänen toistamiseen. Kun kokoäänikaiuttimet keskittyvät vähemmän matalimpiin taajuuksiin, keskialue ja korkeat taajuudet soivat paremmin. Lopputuloksena ei siis ole pelkästään enemmän bassoa, vaan usein myös selkeämpi kokonaissoundi.
Milloin tarvitaan monitorit?
Ei ole olemassa selkeitä sääntöjä sille, milloin monitorikaiuttimia tarvitaan ja milloin ei, mutta hyviä suuntaviivoja löytyy kyllä. Kun klassisen musiikin kokoonpano esiintyy, silloin monitoreja ei lähtökohtaisesti tarvita eikä niitä pyydetäkään. Klassinenkin kokoonpano saattaa silti hyötyä monitoreista jos kokoonpano levittäytyy erityisen laajalle alueelle tai esityksessä on normaalista klassisen musiikin kokoonpanosta poikkeavia soittimia, joiden akustinen sointi ei ole vahva.
Sen sijaan sähköisiä soittimia sisältävä kokoonpano tarvitsee käytännössä aina monitorit. Jos ajatellaan tyypillistä pop-kokoonpanoa, joka koostuu rummuista, bassosta, kitarasta, kosketinsoittimista ja laulajasta, laulaja on usein kokoonpanon hiljaisimpia äänenlähteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että bändin soittaessa laulajan saattaa olla erityisen vaikea kuulla itseään muiden soittimien joukosta ellei hänenkin ääntä vahvisteta monitorin avulla. Tällaisessa kokoonpanossa myös kosketinsoittaja on yleensä vahvasti monitoroinnin tarpeessa – useimmissa ammattitason kosketinsoittimissa ei itsessään ole kaiuttimia, joten hän on täysin ääniteknikon tarjoaman monitoroinnin varassa. Toki myös kitaristi, basisti ja rumpali hyötyvät siitä, että kuulevat tarkemmin mitä bändin muut soittajat tekevät, joten ideaalitilanteessa viisihenkisellä bändillä on viidet monitorit, ja jokaiselle monitorille syötetään oma signaalinsa, jolloin soittaja voi toivoa juuri hänelle sopivaa balanssia.
Puhetapahtumassa monitorikaiutin on puhujalle lähinnä kiva lisä, mutta ei mikään elinehto. Se tuottaa harvemmin erityisen tärkeää tietoa puhujalle, mutta saattaa lisätä puhujan varmuutta siitä, että hänen mikrofoninsa toimii ja että hän pitää sitä järkevän etäisyyden päässä suustaan.
Nykyään useat yhtyeet hyödyntävät ns. IEM-järjestelmiä (in-ear monitoring), eli monitorointia nappikuulokkeiden muodossa. IEM:n suuri hyöty on, että nappikuulokkeet vaimentavat tehokkaasti ympäristön ääntä ja toistavat vain niihin syötettyä signaalia, jolloin soittajat hahmottavat tarkemmin oman soittonsa tai laulunsa ja kuulevat juuri sen mitä haluavat kuulla. Sivuvaikutuksena ylimääräinen ääni lavalla vähenee kun monitorikaiuttimia ei tarvita, jolloin FOH-miksaajan tehtävä helpottuu. Toisaalta tämä vaatii monitorimiksaajalta enemmän työtä: jokaisen soittajan kuuntelu on rakennettava nollasta, koska lähtökohtaisesti he eivät kuule muita soittajia kuin kuulokkeiden kautta. Urakka ei ole mahdoton, mutta seitsemän soittajan kuuntelun rakentaminen vartin soundcheckin aikana vaatii sekä erittäin tehokasta kommunikointia bändin ja miksaajan välillä sekä raudanlujaa ammattitaitoa miksaajalta.
Tarvitaanko tapahtumaan ääniteknikko?
Tämäkin on enemmän makukysymys kuin asia, missä olisi selkeät säännöt. Käytännössä tämä riippuu äänentoistojärjestelmän monimutkaisuudesta sekä tapahtumajärjestäjän halusta oppia ja mahdollisesti “hypätä puikkoihin” tapahtuman aikana. Mitä enemmän muuttujia tulee mukaan, sitä hyödyllisemmäksi ja tärkeämmäksi ääniteknikko muuttuu.
Yksinkertainen äänentoistojärjestelmä, esim. pari kaiutinta, yksi mikrofoni ja yksi taustamusiikkia toistava laite, on yleensä sen verran simppeli järjestelmä, että siitä aiheutuvat ongelmatilanteet johtuvat useimmiten ratkaistaan helposti. Jos mikrofoni kiertää, mikseristä lasketaan mikrofonikanavan voimakkuutta kunnes kierto loppuu. Useimmiten kierto tällaisessa järjestelmässä johtuu jostakin yksinkertaisesta ongelmasta – esimerkiksi puhuja on siirtynyt vahingossa kaiuttimen eteen tai joku on tietämättään muuttanut mikserin mikrofonikanavan asetuksia olennaisella tavalla. Mutta jos tähän lisätään muutama mikrofoni ja monitori lisää, kyseessä on moninkertaisesti monimutkaisempi järjestelmä, jossa yhden tai useamman liukusäätimen laskeminen ei välttämättä ratkaise ongelmaa, vaan ongelmaa pitäisi pystyä ymmärtämään syvemmin. Tässä kokemattoman tekijän taidot saattavat loppua nopeasti kesken tiukan paikan tullen.
Hyvä ääniteknikko ymmärtää paitsi hyvin järjestelmänsä ominaisuuksia, hän osaa myös tunnistaa mahdolliset ongelmalliset kohdat ja käyttää näiden ongelmien ennaltaehkäisyyn aikaa jo soundcheckin aikana. Vaikka ihan kaikkia muuttujia ei pysty ennakoimaan, ääniteknikko ymmärtää monitoroinnin ja mikrofonien välisen suhteen sekä mahdolliset tilan ominaisuudet, jotka saattavat vaikuttaa äänentoistoon. Toisaalta ääniteknikko on koko tapahtuman ajan mikseripöydän takana ja keskittyy kuuntelemiseen, jolloin hän pystyy reagoimaan nopeammin yllättäviin muutoksiin.
Mitä tapahtuu, jos äänentoisto mitoitetaan väärin?
Yleensä pahin väärinmitoitus tapahtuu silloin, kun tapahtumaan tuodaan riittämättömät kaiuttimet. Isotkin kaiuttimet saadaan toimimaan yleensä hyvin pienemmillä äänenvoimakkuuksilla, mutta jos alimitoitetut kaiuttimet joutuvat pinnistelemään suorituskykynsä äärirajoilla, se johtaa yleensä heikompaan äänenlaatuun ja lisää kaiuttimen rikkoontumisen riskiä erityisesti pidempiaikaisessa rasituksessa. Äänenvoimakkuutta pitää siis olla riittävästi yleisökaiuttimissa, mutta monitorikaiuttimienkin pitää tuottaa riittävästi äänenpainetta jotta soittajat pystyvät tekemään työtään hyvin. Laulajat, kosketinsoittajat ja rumpalit ovat perusbändissä kriittisimmät osaset monitoroinnin osalta, mutta mitä äänekkäämpi bändi, sitä enemmän pitää satsata myös muiden soittajien monitorointiin. Basistit ja rumpalit tarvitsevat myös hyvää matalien taajuuksien vastetta monitoreistaan, joten heille kannattaa lähtökohtaisesti tarjota sellaisia monitoreja, joiden elementit ovat kooltaan 12- tai 15-tuumaisia, jolloin matalat taajuudet kuuluvat paremmin.
Myös mikserit ja mikrofonit ovat tärkeässä asemassa. Liian pieni mikseri (liian vähän kanavia) ja vääränlaiset tai riittämätön määrä mikrofoneja voivat luoda ongelmia, joita ei pystytä ratkaisemaan soundcheckissä, keikasta puhumattakaan. Useimmiten tällaisia ongelmia ei pääse syntymään jos ääniteknikko saa riittävät ennakkotiedot yhtyeeltä: jos raiderissa on 32 kanavaa ja tapahtumapaikan mikserissä on 20 kanavaa, hälytyskellot soivat varmasti. Yhden tai kahden kanavan puutteen pystyy mahdollisesti taklaamaan teknisellä luovuudella ja fiksuilla kompromisseilla, mutta tätä suuremmat puutteet muodostavat merkittäviä ongelmia. Bändin kannattaa myös painottaa jos he ehdottomasti tarvitsevat jotain tietyntyyppistä mikrofonia – bändin parasta on ottaa erikoisimmat mikrofonit mukaan varmuuden vuoksi. Kahdella keikkapaikalla harvemmin on kahdet juuri samanlaiset mikrofonikokoelmat.
Miten varmistan, että tapahtumassani on riittävä äänentoisto?
Paras tapa varmistaa riittävä äänentoisto on kerätä hyvät tiedot esityspaikasta, koota esiintyjien ja puhujien tarpeet ja olla yhteydessä paikallisiin äänentoistofirmoihin tai äänentoistolaitteiden vuokraaviin toimijoihin. Heillä on yleensä kovaa tietoa ja vuosien kokemus siitä, millaiset laitteet riittävät tietyille yhtyeille erilaisissa paikoissa ja tilanteissa. Jos haluaa varmistaa että tapahtuma tai keikka toteutuu hyvin, on fiksua satsata hieman isompaan ja kattavampaan kuin liian pieneen äänentoistojärjestelmään. Lievästi ylimitoitettu äänentoisto on aina esiintyjälle mukavampi yllätys kuin se, että joudutaan keskustelemaan kompromisseista alusta alkaen.
Yhteenveto
Hyvä äänentoisto ei välttämättä tarkoita suurinta mahdollista kalustomäärää. Useimmiten kyse on siitä, että käytettävissä oleva kalusto vastaa tapahtuman todellisia tarpeita.
Kun yleisömäärä, tapahtumapaikka, esiintyjien tarpeet ja käytettävissä oleva aika huomioidaan etukäteen, vältytään suurimmalta osalta ikäviä yllätyksiä.
Jos et ole varma, millainen äänentoisto tapahtumaasi tarvitaan, kannattaa kysyä neuvoa ajoissa. Muutaman minuutin keskustelu voi säästää sekä rahaa että huomattavan määrän stressiä tapahtumapäivänä.
Jos suunnittelet tapahtumaa etkä ole varma millainen äänentoistoratkaisu tapahtumaasi tarvitaan, voit ottaa minuun yhteyttä matalalla kynnyksellä. Autan mielelläni arvioimaan tapahtuman tarpeita jo suunnitteluvaiheessa.