Onko wifi-yhteytesi kunnossa? Näin mittaat ja parannat sitä
Wifi on ollut olennainen osa digitaalista elämäämme jo yli kahden vuosikymmenen ajan, mahdollistaen tietokoneiden, puhelimien ja muiden laitteiden langattoman käytön kotona ja toimistoissa. Sen ansiosta olemme nauttineet internetistä ilman johtoja. Monet meistä ovat kuitenkin kohdanneet tilanteita, joissa wifi-yhteys tuntuu hitaalta tai epävakaalta, vaikka signaalipalkkeja olisi runsaasti. Tämä voi johtua monista tekijöistä, ja tämän artikkelin tarkoituksena onkin avata, miten voit itse ymmärtää ja parantaa langattoman verkkosi laatua syvällisemmin kuin vain vilkaisemalla palkkeja.
Monelle wifi ja internetyhteys ovat sama asia, vaikka ne ovatkin eri asioita. Yksinkertaistettuna wifi yhdistää laitteesi langattomasti kotiverkkoosi ja reitittimeen, kun taas internetyhteys tuo tiedon maailmanlaajuisesta verkosta kotiisi. Vaikka wifi on usein porttisi internetiin, hyvä wifi-signaali ei aina takaa nopeaa internetyhteyttä, eikä hidas internet aina johdu huonosta wifistä. Tässä artikkelissa keskitymme nimenomaan wifi-yhteyden laatuun, auttaen sinua ymmärtämään ja optimoimaan sen toimintaa.
Vaikka wifi-verkkoon kirjautuminen ja yhteyden vahvuuden hahmottaminen neljän palkin asteikolla on helppoa peruskäyttäjälle, tämä yksinkertainen mittari ei aina kerro koko totuutta. Syvällisemmän ymmärryksen saamiseksi kannattaa tutustua RSSI-arvoon (Received Signal Strength Indicator). Tämä arvo kuvaa wifi-signaalin todellista voimakkuutta laitteesi näkökulmasta.
RSSI-arvo mitataan desibelimilliwatteina (dBm), jolloin 0 dBm vastaa 1 mW tehoa. Käytännössä laitteen esittämät luvut ovat aina negatiivisia, esimerkiksi -45 dBm tai -70 dBm. Tämä voi näyttää huolestuttavalta, mutta miinusmerkki ei tarkoita huonoa yhteyttä – kyse on vain siitä, että käytännössä wifi-signaalit ovat lähtökohtaisesti hyvin heikkoja verrattuna yhteen milliwattiin. Yksinkertaistettuna: Mitä lähempänä nollaa RSSI-arvo on, sitä vahvempi signaali on.
Esimerkkilukemia signaalin voimakkuudesta
-30 dBm = erittäin vahva
-50 dBm = hyvä
-70 dBm = heikko, yhteys voi alkaa hidastua
-80 dBm = yhteys pätkii
Jotta asiat eivät olisi liian helppoja ja saisimme kokonaiskuvan wifi-yhteyden laadusta, meidän on otettava huomioon myös melu. Wifi-kontekstissa melu tarkoittaa kaikkea ympäristön radiotaajuuksien ”kohinaa”, joka voi häiritä signaalia. Melua voivat aiheuttaa esimerkiksi:
Naapurien wifi-verkot samalla taajuuskaistalla
Langattomat laitteet, kuten Bluetooth-kuulokkeet tai mikroaaltouuni
Muut sähkölaitteet, jotka päästävät pientä radiokohinaa
Melua mitataan samalla tavalla kuin signaalikin, desibelimilliwatteina (dBm). Mitä pienempi arvo, sitä hiljaisempi ympäristö on ja sitä helpompi laitteen on erottaa hyödyllinen signaali häiriöistä.
-90 dBm = erittäin hiljainen ympäristö, lähes häiriötön
-80 dBm = hiljainen, hyvä ympäristö vakaalle yhteydelle
-70 dBm = kohtalainen melu, voi alkaa häiritä heikkoa signaalia
-60 dBm = meluisa, häiriöt voivat näkyä hidastumisena ja pätkimisenä
-50 dBm tai korkeampi = erittäin meluisa ympäristö, yhteydet kärsivät selvästi
Kuten saatoit päätellä, signaalin voimakkuuden (RSSI) ja melun välinen suhde määrittää, kuinka hyvin wifi-yhteytesi toimii. Tätä suhdetta kutsutaan signaali-kohinasuhteeksi, eli SNR:ksi (Signal-to-Noise Ratio). SNR saadaan vähentämällä melutaso signaalin voimakkuudesta. Mitä suurempi SNR-arvo on (eli mitä suurempi positiivinen luku), sitä paremmin ja vakaammin yhteys toimii. Katsotaan esimerkin avulla, miten SNR lasketaan:
RSSI: -45 dBm
Melu: -80 dBm
-45 dBm -(-80 dBm) = 35 dB
SNR on 35 dB.
Alla on muutama esimerkki hyvistä ja huonoista SNR-arvoista:
Signaali -40 dBm ja melu -90 dBm → SNR 50 dB: Loistava yhteys, lähes maksiminopeus, pätkimisen riski hyvin pieni
Signaali -50 dBm ja melu -90 dBm → SNR 40 dB: Erinomainen yhteys, toimii vakaasti
Signaali -60 dBm ja melu -85 dBm → SNR 25 dB: Hyvä yhteys, nopeus voi hieman laskea, mutta toimii vielä hyvin
Signaali -50 dBm ja melu -60 dBm → SNR 10 dB: Heikko yhteys, nopeus tippuu ja pätkimistä voi esiintyä, vaikka palkkeja näkyisi useampi
Signaali -70 dBm ja melu -70 dBm → SNR 0 dB: Käytännössä käyttökelvoton yhteys, signaali hukkuu meluun
Teoriassa on siis mahdollista saada aikaiseksi suhteellisen hyvä wifi-yhteys heikollakin signaalilla, jos ympäristö on “hiljainen”. Toisaalta, vahvakin wifi voi kohdata ongelmia, jos ympäristö on ruuhkainen.
Miten tarkistan wifi-yhteyden RSSI:n ja melun Macillä?
Macillä arvojen tarkistaminen on helppoa: pidä option-näppäintä pohjassa ja klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa wifi-symbolia.
Miten tarkistan wifi-yhteyden RSSI:n ja melun Windowsissa?
Windowsilla yhteyden laadun tarkistaminen on vaikeampaa ilman ylimääräisiä työkaluja. Windows 11 ei näytä wifi-signaalin voimakkuutta ja melua suoraan käyttöliittymässä, mutta ne saa näkyviin komentokehotteen kautta.
Avaa komentokehote. Paina Win + R, kirjoita cmd ja paina Enter.
Kirjoita komentokehotteeseen: netsh wlan show interfaces ja paina Enter.
Tarkista tulosteesta rivi RSSI. Tämä näyttää signaalivoimakkuuden dBm-arvona (esim. -55 dBm)
Windows ei näytä meluarvoa suoraan. Sitä varten tarvitset erillisen työkalun, kuten WiFi Analyzer (Microsoft Store) tai inSSIDer, jotka ilmaisevat myös ympäristön melutason ja SNR:n.
Wifi-yhteyteni SNR-arvo on loistava, miksi internet-yhteyteni on hidas?
Valitettavasti wifi-yhteyden SNR-arvot eivät ole absoluuttinen internet-yhteyden nopeuden mittari. Loistava wifi-yhteys antaa erinomaiset edellytykset nopealle internet-yhteydelle, mutta internet-yhteyden nopeus riippuu myös seuraavista asioista:
Verkon kuormitus. Onko wifi-verkossa paljon muutakin “raskasta” käyttöä, esimerkiksi videon katselua?
Jos sinulla on mobiilireititin, reittimen yhteys tukiasemaan (joskus kilometrienkin päässä) määrittää internet-yhteytesi maksiminopeuden. Jos tämä yhteys on heikko tai mobiiliverkkoa kuormitetaan alueella hetkellisesti paljon, esimerkiksi festivaalin tai muun tapahtuman aikana, hyväkään wifi-signaali ei tarjoa hyvää nopeutta internetin käyttäjälle. Myös sää vaikuttaa reitittimen ja tukiaseman väliseen yhteyteen.
Joskus teknisesti vähemmän tietoiselle asiakkaalle saatetaan myydä sellaisia mobiililaajakaistaliittymiä, joiden teoreettisiin maksiminopeuksiin ei edes päästä hänen asuinalueella.
Kaapeliverkon yhteyteen saattaa vaikuttaa lähialueen kaapeliverkon kuormitus.
Reitittimen tarjoama maksiminopeus ei ole suuri. Käytännössä suurin osa vuonna 2025 myytävistä keskiluokan reitittimistä tarjoaa sellaisen maksiminopeuden, että kuituverkonkin tarjoama maksiminopeus on saavutettavissa, mutta vanhemmat reitittimet saattavat rajoittaa huippunopeuden esim. 150 tai 300 Mb/s.
Tietokoneen tai muun laitteen suorituskyky. Modernit graafisesti raskaammat verkkosivut saattavat olla liikaa vanhempien tai halvimpien uusien tietokoneiden suorittimille, varsinkin jos tietokoneella käytetään samanaikaisesti muita ohjelmia.
Miten parannan wifi-yhteyden laatua mahdollisimman halvalla?
Tapoja ei ole kovin montaa, mutta pystyt tekemään joitakin asioita käyttämättä euron euroa:
Vähennä laitteen ja reitittimen välimatkaa.
Asettele reititin siten, että sen ja muiden laitteiden välissä olisi mahdollisimman vähän seiniä. Varsinkin kiviseinät heikentävät yhteyttä merkittävästi.
Käytä vähemmän ruuhkaisia wifi-kanavia. Wifi analyzer -tyylisillä ohjelmilla voi katsoa, mitkä kanavat ovat erityisen ruuhkaisia, ja reitittimen wifin voi ohjata käyttämään vähemmän ruuhkaisia kanavia. Tämä parantaa SNR-arvoa (signaali-kohinasuhdetta) ja vähentää ruuhkaa.
Vähennä verkon samanaikaista kuormitusta.
Vähennä tietokoneen kuormitusta käyttämällä vähemmän ohjelmia samanaikaisesti.
Pienellä budjetilla voi esimerkiksi hankkia CAT-kaapelin reitittimen ja tietokoneen välille, mikä tarjoaa teoriassa parhaimman nopeuden, mutta silloin ei puhuta enää langattomasta verkosta. Yksi tai useampi mesh-reititin voivat laajentaa wifin toiminta-aluetta langattomasti. Mesh-reitittimet toimivat parhaiten, kun ne liitetään pääreittimeen ja toisiinsa CAT-kaapelein, mutta silloin puhutaan vähintäänkin 50 euron investoinnista.
Yhteenveto
Wifi-yhteyden laadun ymmärtäminen on avain parempaan käyttökokemukseen. Pelkät "palkit" eivät kerro koko totuutta, vaan syvempi ymmärrys löytyy RSSI-arvosta (signaalin voimakkuus) ja melutasosta. Nämä kaksi tekijää muodostavat yhdessä SNR-arvon (signaali-kohinasuhde), joka on luotettavin mittari langattoman yhteyden toimivuudelle. Mitä suurempi SNR-arvo on, sitä vakaampi ja nopeampi yhteys sinulla todennäköisesti on. Vaikka erinomainen wifi-signaali antaa hyvät lähtökohdat, muista huomioida myös muut internet-yhteyden nopeuteen vaikuttavat tekijät, kuten verkon kuormitus, reitittimen kapasiteetti ja internetyhteyden tyyppi.